London Calling part 2

Hengissä ollaan edelleen. Ollaan oltu toka viikolla tosi reippaita ja kierrelty urakalla ennen näkemättömiä ja kokemattomia juttuja.

Torstaina satoi heti aamusta ja päätettiin että on aika käydä akvaariossa missä on moneen kertaan meinattu käydä mutta minne ei ollaa koskaan aikaisemmin saatu aikaiseksi lähteä. Oltiin liikkeellä heti kymmenen jälkeen mikä oli hyvä aika. jonoteltiin akvaarioon kymmenkunta minuuttia ja sisällä oltiin. Hyvin päästiin kiertämään ja katselemaan kaikkea. Kun lähdettiin pois jono oli jo ulos asti ja siinä meni varmasti enemmän aikaa jonotellessa kuin meillä. Parasta oli: iso rausku ja pingviinit.

Akvaarion jälkeen yllätettiin itsemme tuijottelemasta London Eyen jonoa ja kun se oli lyhyt, niin päätettiin mennä sinne kanssa. R jonotteli lippuja kymmenisen minuuttia ja viitisen minuuttia seisottiin itse jonossa. Kierros kesti puolisen tuntia ja korkein kohta oli kamalan korkealla. Oon niin ylpeä itsestäni kun uskalsin sinne muovikapseliin.

Saman tien päätettiin kävellä Thamesin rantaa kohti Millenium Bridgelle. Joen rannassa oli menossa jonkinlaiset joki-festivaalit joissa niissäkin oli kaikenlaista nähtävää. Silta itsessaan oli pelottava kokemus, silmissä pyöri kuvat Harry Potterista ja siitä mitä sillalle kävi.

Perjantai-iltana olikin sitten se Royal Albert Hallin konsertti johon liput oli ostettu jo koto-Suomessa. Konsertissa esitettiin Mahleria ja R. Straussia. Paikka oli mielettömän upea ja musiikkikin helpompaa kuin mitä ensi alkuun pelkäsin. Mielettömän hieno kokemus.

Lauantaina suunnattiin kohti Camden Townia joka oli myös eka kertaa -paikka. Uskomaton paikka. Aina vaan löytyi uusia käymättömiä kujia joilla oli mitä erilaisempia kojuja. Suurin osa vaatteita mutta oli koruja kylttejä, levyjä, laukkuja yms. Varmaan kaikkea löytyy. Yllättäen tykkäsin eniten ruokakojuista. Pelasin varman päälle ja otin vaan nachot. Sieltä löytyy varmaan liki kaikkea mahdollista paitsi karjalanpiirakoita ja kalakukkoja. Harmitti kun en löytänyt enää uudestaan kojua jossa myytiin suklaabanaaneja vaahtokarkeilla.

This is London Calling

Eka viikko Lontoossa alkaa olla takana päin. Kaikki on mennyt tosi hyvin. Hotelli on tosi kiva, huone on hiljattain remontoitu. Huone vaan on lontoolaiseen tapaan melko pieni, mutta ei haittaa.

Ollaan yleisesti ottaen vain nautittu olostamme ja tekemättömyydestä. Eilen käytiin jatkamassa viime vuonna kesken jäänyttä Kew Gardensin kierrosta. Tällä kertaa mentiin jokilaivalla. Laivareissu kesti 1.5 tuntia ja onnistuttiin kumpikin polttamaan itsemme. R:ltä paloi päälaki ja multa auringonpuoleinen olkapää. Sää ei olisi voinut olla yhtään parempi, aurinko paistoi ja lämmintä oli.

Sää muuten on ollut melko vaihtelevaa. On ollut aurinkoa ja välillä on vettä tullut kuin Esterin p...ä.

Tänään me R:n kanssa erottiin. Se lähti kiertämään Imperia War Museumia ja mä lähdin yksin shoppailemaan Westfiedin ostoskeskukseen. En tosin löytänyt juuri mitään joten taitaa olla uusi reissu edessä ;D

Joo ja aiheutin hämminkiä, taas. Taisi olla lauantai kun oltiin John Lewisin tavaratalossa. Mentiin liukuportaita ylös viidenteen kerrokseen ja kun päästiin sinne niin lensin polvilleni. Kengännauha juuttui niihin saamarin liukuportaisiin ja niin sitä sitten oltiin polvillaan keskellä televisio-osastoa. No kerrankos sitä...

Ja ollaanhan me muutenkin seikkailtu. Torstaina kun vaihdettiin tubelinjalta (tube= metro) kiinni R:n ja mun välistä. R lähti, minä jäin sinne asemalla seisomaan. Seuraava tube tuli jo kahden minuutin päästä ja R odotteli minua siellä asemalla.

Sellaista täältä. Palaillaan viimeistään kotoSuomesta.

Huomenna ollaan jo Lontoossa

 Lauantaina lähdettiin loman kunniaksi oikein Helsinkiin. Kattelin parista kaupasta olkalaukkua, lähimpänä haluttua oli Marimekon olkalaukku nahkaisena, ei tosin ollut ylimääräistä 200 euroa laittaa siihen. Ettin sitten Lontoosta sen laukun. Hiplailin siellä Marimekolla niitä uusia Conversejakin, mutta reilun satasen hinta oli vähän turhan suolainen. Ei siis laukkua eikää kenkiä, eikä kyllä shoppailtu koko reissulta mitään. Syömässä käytiin Mikonkadun Amarillossa. R söi valkosipulikanaa ja mä grande burriton joka oli todellakin grande. Jaksoin syödä hätinä puolet.
Sunnuntaina oleskeltiin enimmäkseen kotona, käytiin kävelyllä viemässä lasipurkit keräykseen ja Isossa Omenassa käytiin syömässä jätskit.
Ja maanantaina päästiin viimeinkin pakkaaman. Laukut painaa kummallakin noin 16-17 kiloa. Koko ajan on sellainen tunne että jotain unohtuu, mutta kai se riittää että passi, hammasharja ja lompakko on mukana, kaiken muun saa periltä. Hyvää matkaa meille :D. 

Lomalomalomalomaloma

 Jos siis joku ei vielä tiedä niin mulla alkoi tänään kesäloma: 5 viikkoa liki ilman aikatauluja ja kelloja. Tai no sen verran pitää kelloa katella että ehditään tiistaiaamuna Lontoon koneeseen jossa ollaankin 2 viikkoa. Sinne ei olla suunniteltu mitään ihmeenpää, Kewin kierrosta ajateltiin jatkaa, samoin kuin British museum jäi melko pintapuoliselle tutkimiselle toissa kesänä. Niin ja onhan meilläliput yhteen BBC Proms konserttiin. Katotaan saisinko R:n houkuteltua musikaaliinkin, haluaisin kovasti nähdä Wickedin kun taas R:a taitaisi kiinnostaa We Will Rock You.

Torstaina kävin ennen töihin menoa sokeroinnissa jossa otettiin sääret, kainalot ja käsivarret taas siloisiksi. Ja illalla töissä pistäytyi entinen työkaveri S jolle sain annettua tarpeettomiksi jääneet blondihiustuotteet. Töihin leivoin lomapullaksi Key lime pien ja kovasti kehuivat.

Perjantaina oltiin sovittu X:n ja K:n kanssa näkevämme M:n ja A:n Isossa Omenassa. Käytiin ensin kahvilla ja sitten käytiin ostamassa A:lle synttärilahjaksi oma Nominationranneke. Palaksi hän valitsi polkupyörän. Ehdimme vähän aikaa jutella ennen kuin kaikki lähti omille teilleen. Oli tosi kivaa olla taas pitkästä aikaa yhdessä.

Vielä viikko jaksettavana

Lauantaina kaupassa käydessä takanamme käytiin tutun kuuloinen keskustelu äidin ja pikkupojan kesken;
Äiti: Mitä haluaisit syödä, spagettia ja jauhelihakastiketta?
Poika: En halua
Äiti: No käykö kala ja perunat?
Poika: Ei käy
Äiti: No mitä sitten oikein haluat?
Poika: Nakkia
Minusta tuntuu että meillä käydään aina toi sama keskustelu kaupassa, äidin tilalla tosin olen minä ja R on poika. Minkä ihmeen takia miehet / pojat haluaa pelkkiä nakkia ruuaksi ja ihan aina.

Sunnuntaina lähdettiin Tapiolan Stockmannille katsomaan taas kerran sitä uutta digiboxia, tällä kertaa tosin asenteella ei sitä kuitenkaan ole ja tällä kertaa se oli. Laite on siis WBox 2 ja tärkeimmät ominaisuudet siinä taitaa olla teräväpiirtoisuus ja teran kovalevy. Sillä pystyy kai tallettamaan kolmea kanavaa kerralla, vaikka harvoin sellaiselle kyllä on tarvetta. Saatiin käytettyä minun synttärilahjaksi anopilta saamani lahjakortti tohon.

Ai niin, sain alkuviikolla eräältä asiakkaalta suklaata kun kuulemma oli niin nätti hymy. Herra oli kyllä melkoisen kännissä joten taisi silmät karsastaa melkoisesti. Työkaverit sai syödä suklaa koska herkkulakko jatkuu vielä ensi viikon.

4.8.11

 Tänään tostaina kävin töiden jälkeen kampaajalla, taas Isossa Omenassa Salon West Hairissa. Hiuksista tuli tällä kertaa tumman ruskeat ja pituudesta lähti usempi sentti. Ensimmäisen kerran kun katsoin peilistä kuivattua tukkaa, tuli mieleen että näytän ihan marjatalta (=aikuinen ja vastuuntuntoinen), mutta eiköhän tuo mielikuva aika äkkiä hälvene. Meinasin nukahtaa siiihen pesupaikalle kun kampaajani hieroi päänahkaa.

 R tuli Isoon Omenaan minua vastaa ja haettiin sushit Hanko-sushista. Odotellessamme kävimme ostomassa vihdoin viimein minulle uuden pyöräilykypärän. Vanhasta alkoi pehmusteet hajoilemaan ja tuntui että aina joku riekale roikkui jostain kun sen iski päähän.