Minulla on unelmana että jonakin päivänä minullakin olisi kauniit ja vahvat kynnet joita voisin lakkailla. Unelmani esteenä on vain pari "pikku" juttua.
Ensimmäinen: olen liki koko ikäni purrut kynsiäni ja sen kyllä huomaa. Olen onnistunut vieroittamaan itseni muista paitsi peukaloiden kynsistä. Peukkujeni kynnet ovatkin aivan kamalan muhkuraiset. Kynsien pureskelun lisäksi nyplään ihoa kynsien vieressä jo peukaloni vuotavat usein verta.
Toiseksi kynteni liuskoittuvat. Ehkä pitäisi syödä enemmän kalkkia ja piitä ja ehkä pitäisi lopettaa kynsien käyttäminen työkaluina.
Aloitin aktiivisemman kynsien kasvattelun pari viikkoa sitten. Päätin että kynsien pureskelun on loputtava. Marssin Kicksiin pyytämään neuvoja. Sieltä avukseni löytyi ensin Dependin kynnen kovettaja, jota käytetään joka kolmas ilta. Seuraavaksi hain myös Kicksistä Mavalan kynsinauhaöljyn ja Dependin kynsinauhatyöntimen. Kynsinauhaöljyä pitäisi laittaa aamuin illoin mutta muistan laittaa noin joka kolmas ilta samalla kun laitan kynnen kovetintakin. Tänään sitten tein viimeisimmän hankintani. Ostin Stockmannilta Mavalan Stopin joka levitetään kynnelle joka toinen päivä ja joka maistuu niin pahalta että kynsiä ei tee mieli laittaa suuhun. (Törmäsin muuten tänään salaattia laittaessani ongelmaan; monesta pesusta ja kynsiharjalla harjaamisesta huolimatta maku ei lähtenyt. Onneksi kotoa löytyi 1 pari vinyylikäsineitä. Pitääkin muistaa ostaa niitä lisää,)
Mitä tähän mennessä on tapahtunut? Kynnet näyttävät kasvaneet jonkin verran eikä kovettajan käytön alettua yksikään kynsi ole liuskoittunut, lohjennut tai katkennut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti