Ja silloin ei, ei sanota elämälle ei. Annetaan sen virrata lävitsemme niin kuin vesi Imatrankoskessa kuohuta, Ei vielä luovuta

 Lauantaiaamuisesta ukkosesta sen verran, olin parvekkeella meikkaamassa ennen töihin lähtöä ja R nukkui. Yhtäkkiä kuului kova ukkosen jyrähdys ja siinä samassa sisältä kuulu huuto: "Mitä sä nyt taas teit?" Eli kovastipas kykyihini luotetaan :).
R oli lauantaina ja sunnuntaina yöt töissä ja minulla oli tylsää yksin kotona.
Tiistaina olin tosi reipas ja kävin aamulla ennen töihin menoa terveysasemalla ottamassa jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotteen. Meidän terveysasemalla  rokotuksia annetaan ainoastaan tiistaisin 8.00-9.30 ja tänään vihdoin viimein sain itestäni sen verran irti että lähdin kotoa ennen yhdeksää huolimatta iltavuorosta. Oli kyllä jo korkea aikakin, edellisestä rokotuksesta oli 14 vuotta, suositeltu väli on 10 vuotta.
Siitä hyvästä kun olin niin reipas sain palkita itseäni ja yllättäen tein sen kirjakaupassa. Mukaan lähti Lisa Marklundin ja James Patterssonin Portikorttimurhat, Steven Altenin Mayojen testamentti ja Charlaine Harrisin Verta sakeampaa (2 ensimmäistä pokkareina). No ostin tosin vielä Clarinsin Les pastels luomiväripaletin. Olin ajatellut ostaa sen lentokentältä mutta sitten aloin pelkäämään jos sitä ei silloin enää sitten saakaan.